keskiviikko 29. syyskuuta 2010

Hermot.

Tää päivä on oikeesti ollu kyllä yks persesilmä, näin suoraan sanottua.
On uhkailtu mm. laitoshoidolla ja kaikki tuo STRESSIN takia ja unettomuuden. Ei hyvää päivää.
''Ei en ole ensiyönä tekemässä itsemurhaa, ei en ajatellut viillellä itseäni ensiyönä, enkä myöskään ota enempää kuin ne 2 unilääkettä jotka ovat minulle sallittu''. KIITOS.
Huomenna sitten juttelemaan psykatrin kanssa. Huh. Olen siis tottunut normaalisti käymään kerran viikossa terapiassa ja nyt en ole yli kuukauteen käynyt. Myönnän se alkaa tuntumaan ja heikkoja hetkiä on ollut, mutta missään vaiheessa en ole henkeäni yrittäny pois ottaa. Vaikka yksi tempaus siltä vaikuttikin.
Enpä voi tähän muuta todeta kuin HUOH. jos sitä meni vähän lepäilemään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti