maanantai 24. lokakuuta 2011

Tunsin sut ennen.

En jaksa enää noteerata sinua tai sinun tekemisiä.
Minä en vaan jaksa enää välittää sinusta, kuten et sinäkään jaksa välittää minusta.
Sanot toista mutta teot, tai oikeastaan tekemättömyytesi puhuu puolestasi.
Mietin, että miksi kävi näin, mutta ei se auta.
Tähän ollaan päädytty. Olen sinulle kerran aikaisemmin asiasta maininnut, en jaksa enää ruikuttaa perääsi.
Olen tehnyt sitä jo tarpeeksi monien kanssa todetakseni ettei se toimi.
Enkä yksinkertaisesti jaksa ruveta kuuntelemaan sinun selityksiä siitä, että miksi näin on käynyt.
Miksi on niin helvetin hankalaa ja ylitsepääsemätöntä pitää lupauksiaan ja nähdä aina välillä.
Montako kertaa me ollaan nähty kun oon asunu Mikkelissä? JA montako kertaa meidän ois ollu tarkotus nähdä?
Nyt kun olet itse alkanut tuntemaan ulkopuolisuutta ystäviesi seurassa, tuliko sinulle kenties huono omatunto?
Tää on tehty minulle tarpeeks monta kertaa elämäni aikana.
Ja tiedätkö? Joka kerta se on ihan yhtä perseestä! :)
U say that u love me, but i don't know, do i love u anymore.

M i n u a  e i  e n ä ä  p i d e t ä  o v i m a t t o n a .

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti