Kuulemasi sai kultakehykset lohkeilemaan ja tippumaan
suurina palasina ympäriltäni.
Se teki minusta mitättömän
huoran
pettäjän
petturin.
Kaduin niin että toivoin vain kuolevani.
Mikään ei pystyisi pyyhkimään sitä likaa iholtani.
Anteeksianto mahdotonta.
Miten on enää mahdollista elää tämän kanssa?
Elämässä jossa ei olisi sinua.
En tarkoittanut mitään pahaa, en vain ajatellut.
Elin vain ne hetket jotka nyt toivoisin voivani unohtaa.
-Sophie
Vanhempaa angstia tuuliajoltani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti