Oloja.

Epätodellisuus alkaa taas väijymään ohimolla. Reagoin valoon ja kaikkeen muuhun ääneen, paitsi puheeseen, erittäin herkästi.
On jotenki tosi vainoharhainen olo ja haluaisin mennä tupakalle mutta pelottaa.
Lihakset värähtelee vuoron perään pään ja varpaiden välillä. Tosi sekava olo.
Hajottaa, nyt kirjaimellisesti hajottaa.
Olokin on niin yksinäinen. Oon soitellu ihmisille ja kukaan ei vastaa taikka sitte heillä on kaikkea muuta tekemistä/sovittua menoa. Johanna nukkuu. Olispa mullakin jotain ''kaikkea muuta tekemistä/sovittua menoa''
Voisinpa jättää itteni johonki narikkaa ja unohtaa sinne.