Before you take my heart.

A shadow beneath your smile
Something hidden deep inside
Silently you wait for someone to see you.

They left the lies like scars underneath your skin
The one your hiding in, the one you're supposed to live in.

And you wonder for a while
What it would be like to die
Silently you wish for someone to save you.

But you want to be alive.

Toivoisin että tää olis pelkkä mahatauti...Mutta pelkään, että tää on sitä mitä epäilenkin olevan. Tää on tuttu tunne vuosien takaa. On nälkä mutten pysty syömään ja mahaan sattuu koko ajan. Jos syön jotain, oksennan sen samantien.

Epätoivoisesti yritän keksiä itselleni ohjelmaa ettei tarvitse jäädä ''yksin'' miettimään näitä asioita mitä mulla on meneillään. Päivästä toiseen soittelen samoille ihmisille ''Soitinko pahaan aikaan? Mitä siulla on päivän ohjelmassa? Eikun ajattelin että oltais voitu nähdä...''

Ahdistun ja kutistun. Sofia pitää mut syömättömyydellä kurissa. Kerta viiltely on kielletty ja lääkkeiden yliannostus on nykyään totaalisen kielletty, niin ollaan syömättä. En oo todellakaan heti kuolemassa jos oon jonkun viikon syömättä, sen verran on kertyny tuota varastoa tähän kroppaan.

Oikeastaan en tiedä mitä toivon. Oikeastaan.. Ei mitään.

Toivon ettei tartteis olla.